Sunnuntaina oli perhelounas Ivàn mummolassa, kun oli kuninkaiden päivä. Hispaanoperinteisiin (joita siis monet katalaaniperheetkin noudattaa) kuuluu, että kolme kuningasta, eli itämaan tietäjät tuo lahjat loppiaisyönä (me ei tosin jaettu lahjoja, kun katalaanit perinteisesti saa lahjat kakkapölkyltä 25.12.). Loppiaispäivänä on perhelounas ja jälkkärinä on iso rinkilän muotonen pulla, jonka sisällä on kuningas ja härkäpapu. Se joka saa kuninkaan, on päivän kuningas ja saa määrätä, pavun saanut tiskaa astiat (taitaa olla Ranskassaki joku samanlainen perinne, jos en ihan erehdy?).

Syötiin ihan älyttömästi ja lisää ois ollu, mutta kukaan ei jaksanu. Pikkumonsterit huusi suoraa huutoo koko ajan ja käyttäyty muutenki tosi huonosti, eikä taaskaan kukaan sanonu mitään. Mulla oli migreeninpoikanen jo mennessä ja se vaan paheni koko ajan ja lopulta en ees kuullu, mitä muut puhu, kun ipanat möykkäs vaan. En ymmärrä, miksei käly ja lanko voi kasvattaa niitä yhtään, en usko, että niistäkään on kivaa kuunnella tollasta joka päivä (kysyin, että onks ne ollu koko päivän sellasia, niin vastaus oli, että ne on joka päivä sellasia)... Ivàn enon kaks poikaa, jotka on samanikäsiä kun noi kauhukakarat, on ihan erilaisia, ne jopa uskoo, mitä niille sanotaan. Kyllähän niistäkin ääntä lähtee, mutta kun käsketään, niin osaa olla hiljaaki... Ja muutenki en oo täällä hirveesti nähny esim. ravintoloissa kersoja, jotka juoksee ympäriinsä ja kiljuu ja riehuu, paitsi noi kaks. Täällä ollaan niin lapsimyönteisiä, että ne on mukana ihan joka paikassa ja osaa olla ihan nätisti, kukin ikänsä mukaan. No, se niistä, onneks mun ei tartte asua niiden kahden kanssa...

Hedari kesti taas kolme päivää, nyt on jo ohi.

Täällä on taas lämpimämpää, mut aika kosteeta, ja näyttää, et tänään ehkä sataa, ei päästä Aatun kanssa lenkille. Pitänee siis räpeltää :) Niin ja siivota. Kevätväsymystä pukkaa...

Käytiin kattomassa eilen yhtä taloa, 130 000 egee, 130 neliöö, palsta 1200 neliöö. Talo ei ollu ihan valmis, sitä ois pitäny vielä viimestellä, ja esmes keittiö puuttu kokonaan. Alakerrassa oli kaks matalaa "huonetta", joista ois remontoimalla saanu huoneet. Kuvissa se näytti ihan ok:lta, että ois voinukin rempata, mut paikan päällä huoneet oli tosi matalia ja hommaa ois ollu tosi paljon. Alue oli tosi kiva, hiljanen vuoristourbanisaatio, talot oli osittain puuta (myös se mitä käytiin kattomassa), raitista ilmaa ja hienot koiranulkoilutusmaastot. Se alue on täynnä tollasia pieniä urbanisaatioita, joissa on paljon vapaita tontteja, joten pitää katella sillä silmällä. Ainakin maanantai-iltapäivänä viiden aikaan siellä ei näkyny juuri ketään, suurin osa oli kesäasukkaita ja vakiasukkaat oli töissä, ei kuulunu mitään. Olihan se tavallaan tosi syrjässä ja eristyksissä, mutta autolla kylille ei ollu pitkä matka ja Vilafrancaankin vaan joku 20 kilsaa ja St Sadurní vielä lähempänä (juna-asema), niin mä oisin aivan hyvin voinu asua siellä, sais olla ihan rauhassa ja halutessaan pääsis nopeesti ihmisten ilmoille. Oli se syrjemmässä kun tää masia, mutta ei yhtään liian syrjässä. Ja se ois ollu vuorilla, which was nice... No, jatketaan ettimistä.