Oikeesti, se oli kauhee tappajahiiri, ainaki näääääääin iso ja ihan raivohullu...

Viidakon kuningas vaihto hiirten häkkiin heinät sun muut systeemit ja laitto hiiret siks aikaa ämpäriin. Niitä oli ihan jumalattomasti, kun se oli niiden normaalien valkosten sekaan heittäny viis ruskeeta, jotka oli varastossa jääny loukkuihin kiinni. Kaks niistä ruskeista pääs karkuun ja hävis.

Vähän myöhemmin kun mä tiskasin ruokakuppeja karanteenissa, huomasin sen hiiren koirien pesupaikan lattialla. Jahtasin sitä pitkin ja poikin ja sain kiinni, otin sen hännästä ylös, mut se heilautti itteensä kun Tarzan liaanissa ja iski hampaansa mun toiseen kämmensyrjään. Ollakseen niin pieni otus (kolme senttii ilman häntää) sillä oli aika helveettenin terävät hampaat. Mä heiluttelin kättä kun tuulimyllyn siipee, mut se vaan roikku kiinni, kunnes sain lopulta ravistettuu sen irti ja sit se hävis taas. Menin desinfioimaan itteeni klinikalle ja sillä välin Bea sai sen hännästä kiinni ja heitti häkkiin.

Nyt mulla on takuulla rabies ja polio ja jänisrutto...

Parvopennut oli tosi pirteitä, niitä on nyt neljä päivää pistetty neulalla, en tiiä mitä lääkettä ne on saanu, mutta tehokasta on ollu.

Yks teinipoika (no 25-v) toi takasin koiran, jonka oli vieny kotiinsa maanantaina, kun sen tyttöystävä oli saanu raivarin, kun se on siivoushullu ja pieni pentu ei ollukaan heti sisäsiisti. Poikaparka itki kun jätti Marian meille, Bea sano sille suoraan, että olis heittäny tyttöystävänsä ulos ;)

Ivàlla ei tänään oo mitään kursseja, joten en vielä lähe pikkupiskin kaa lenkille, vaan mennään kaik yhdes koos.